Kesäkuulumisia

Tänään alkoi kauan odotettu kesäloma! Loma tulee todellakin tarpeeseen, mutta kesästä en mitenkään erityisemmin välitä. Tässä pakkaspäiviä odotellessa aionkin virkkailla pipoja. Posti toi herkullisia Drops Nepal -lankoja siihen tarkoitukseen. Kyllä kelpaa!

Tilaustyöt ja tulevan talven myyjäiset ovat pitäneet kiireisinä. Tämä Repeat Crafter Me -sivuston Sarahin suunnittelema pöllöpipa on osoittautunut monelle mieluisaksi, enkä ihmettele sitä yhtään, sillä malli on aivan ihana. Olen itsekin muuttunut jonkin sortin pöllöfaniksi näitä virkkaillessa!

Koska meillä ei ole omia lapsia, saa Mörkö toimia vauvanvaatemallina.

Virkattu pöllöpipo on kohtalaisen söötti!

Pitkän ja ankaran (kolmen viikon...) lankalaihiksen jälkeen poikkesin lankakaupoilla. Ah! Suunnitelmissa on loman aikana aloittaa muutama projekti ihan omaksi iloksi. 

Virkattu Totoro

Työkaverini pyysi minulta Totoroa. Jeeee! Tämä Lucy Collinin ohje  on yksi ikuisista lemppareistani. Ohje on selkeä ja lopputulos aina niiiiiin pyöreä ja pehmoinen.

Virkattu Totoro vahtii viherkasveja :)

Olen aiemminkin saattanut mainita kärsiväni lievästä neulakammosta. Tässä yhteydessä se tarkoittaa sitä, että pelkään viime hetkellä tuhoavani jo melkein valmiin työn, jos mokaan jotain yksityiskohtia ommellessani. Olisi aika kiva, jos ompelemaan voisi oppia jollain muulla konstilla kuin ompelemalla! Hiljalleen se on kuitenkin ruvennut sujumaan paremmin. Tämä on neljäs virkkaamani Totoro ja oikeastaan nenän ja viiksien kanssa näpertely oli kaikkein mukavin vaihe. Huippukiva pikkuprojekti oli tämä!

Suosikkiyksityiskohtani on muhkeista muhkein häntä :)

Jeee!

Pram spanner elikkä vaunulelu

Tänään valmistui Tamara Gaalin ohjeen pohjalta vähän sovellettu hyvin pöllöisä vaunulelu. Aika helluunen!

Virkatut pöllöt <3

Tämä oli todella mieluinen projekti! Pöllöjen virkkaaminen on aina kivaa ja pääsin oppimaan monenlaista uutta juttua. Hirveästi en ole aiemmin puljannut helmien kanssa, mutta nyt voin kertoa, että helposti rispaantuva 2 mm paksuinen lanka ei turhan näppärästi sujahda 3 mm paksuisesta reiästä läpi. Kun muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta homma lähti liikkeelle, tämä valmistui suht ripeästi. Pikkuotukset rytmittävät kivasti isompien projektien parissa puuhastelua ja on kivaa, kun välillä tulee nopeasti valmista.

Ihan perusmustat turvasilmät toimivat amigurumeilla mielestäni tosi hyvin. Kuitenki tällaiset ihan kevyesti värilliset silmät tuovat kivasti vähän lisää eloa, mutta eivät silti ole turhan realistisia.

Virkattu kukka toimii hyvin välikappaleena!

Ihana ja inspiroiva homma kokonaisuudessaan! Innostuin kokeilemaan myös puuhelmien maalausta kynäruiskulla. Puolisoni harrastaa Warhammer 40k -miniatyyrien maalausta ja mielestäni örkkivärit sopivat myös helmiin oikein nätisti. En kuitenkaan tohtinut käyttää omamaalamia helmiä tähän työhön, koska en yhtään osaa arvioida, kuinka a) myrkyllisiä ja b) kestäviä ne olisivat olleet. Kynäruiskun opettelu oli kuitenkin älyttömän hauskaa!

Pöllö idea [sic]

Jos laskin oikein, blogillani on ikää jo huikeat kolme viikkoa. Jee! Alkukankeus hälvenee pikku hiljaa. Haluan tässä vaiheessa tunnustaa, että harkitsin käsityöblogin perustamista pitkään ja hartaasti, koska

1) mitä jos kukaan ei lue?

2) mitä jos joku lukee?

Kieltämäti melkoisia modernin ihmisen tragedioita molemmat kauhukuvat. Nyt kun niistä on hiljalleen päästy yli, voi ehkä jo todeta, että blogi on tuonut paljon uutta intoa ja inspiraatiota. Tässäpä kuvaa tuoreimmasta somevälitteisestä projektsta:

Pöllö on osa vaunulelua, joka tulee lahjaksi pienelle ihmiselle. Itsekseen ja itselleen virkkaaminen on kivaa, mutta tuhannen paljon kivempaa on näpräillä jollekin muulle. Kiitos teille, jotka olette multa virkkeitä tilanneet - te teette tästä harrastuksesta entistä hauskemman! ^_^

Pikkupöllö kehottaa lukemaan käsityöblogien lisäksi Kjell Westötä.

Virkkaajan viherkasvihoitoa ja välityötä

Suuri hetki pienen virkkaajan elämässä: ensimmäinen tilaustyö tuntemattomalle valmistui ja se oli vastaanottajalleen mieluinen. Aivan huikeaa! En olisi pari vuotta sitten voinut kuvitellakaan, että osaisin näperrellä jotain, joka tekee jonkun iloiseksi. Kyllähän jänskätti, sillä enimmäkseen olen virkkaillut vain omaksi ilokseni. Tässäpä kuvaa:

Totoro-touhut ovat aina mieluisia ja inspiroivia. Meillä ei kotona ole montaakaan viherkasvia, sillä en ole erityisen kyvykäs kukkien hoivaaja. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä lajia kuvan kasvi edustaa. Se on sitkeästi keikkunut puolisoni matkassa vuosia ja säilynyt hyvin hengissä, kun en yhteiselomme aikana ole koskenut siihen. Tässä oma kontribuutioni hoivaamiseen:

Seremoniallisen tanssin myötä tästä kukkasesta kasvanee jättimäinen puu!

Arjessa on pitänyt vähän kiirettä ja kaikki keskeneräiset isommat projektit tuntuvat junnaavan. On pientä värikriisiä ja pingotuskriisiä ja yleistä lankakriisiä ja sen sellaista. Niinpä päätin keventää olotilaa tällaisella yhden illan jutulla:

Kyseinen sieni oli hyvää reeniä, sillä kuten olen aiemmin maininnut, neula ja lanka eivät tahdo pysyä käsissäni. Elävästi tuli mieleen haalarimerkkien ompelu opiskelujen alkuajoilta, kun sormet verillä näpersin noita silmiä. Tämä oli siinä mielessä erittäin merkittävä jämälankaprojekti, että en sortunut ostamaan yhtä ainutta uutta lankaa! Suhteeni lankoihin näyttää siis olevan varsin terveellä pohjalla ja lankaholismini hyvin aisoissa. Yksinäinen sieni tosin kaipaa kaveria ja päädyin hankkimaan seuraavaa otusta varten maksullisin ohjeen, mutta se ei ole lankaa, joten sitä ei lasketa!

Millintarkkaa

Juhuu!

Viikonlopun aikana ei yksikään keskeneräisistä projekteista tullut valmiiksi, mutta kivasti etenevät kumminkin. Värkkäilen tässä paraikaa tilaustyönä Totoroa, mutta tuli ikävä työnseisaus, sillä 8 mm kokoiset turvasilmät olivat päässeet loppumaan omista varastoistani. Mallailin alkupäähän (eh heh!) 6 mm ja 10 mm silmiä, mutta ei jukolauta tule kalua, pakko siihen on saada oikean kokoiset silmät. Olin jo ehtinyt aloitella tätä operaatiota sen verran pitkälle, että en malttaisi purkaa ja tehdä samoja osia uudestaan isompana tai pienempänä.

Yleensä olen hankkinut turvasilmiä Etsyn kautta, mutta nyt ei kärsivällisyys riitä yhteen pidempien toimitusaikojen odotteluun. Jos kirja- ja lankakaupoilla käymistä ei lasketa, tykkään yleensä tehdä ostokseni saksalaisella täsmällisyydellä ilman ylimääräistä kiertelyä. Vapaa-aikaa on niin vähän, kun taas virkattavaa ja luettavaa ja leivottavaa ja ahmittavaa ja geokätköiltävää ja jumpattavaa ja pötkötettävää ja kaikkea puuhasteltavaa niin paljon.

Kivoja silmiä kaikki, mutta väärän kokoisia. Oh why! :'(

Nyt sattui niin, että luottoputiikkini verkkokauppa oli väliaikaisesti kiinni omistajan matkan vuoksi. Voi hyvin olla omasta kädettömyydestäni kiinni, mutta en löytänyt noita 8 mm kokoisia turvasilmiä sitten ainoastakaan toisesta suomalaisesta verkkokaupasta! Voi tuska. Nyt kyseinen kauppa on taas toiminnassa ja silmät saapunevat postissa tällä viikolla, huh. Tämä ei varmaan kuitenkaan ollut viimeinen kerta kun iskee hirvittävän kova tarve saada jotain askartelutarviketta just nyt heti. Osaisiko kukaan sanoa, myydäänkö jossain tamperelaisessa kivijalkaliikkeessä turvasilmiä?

Nintendo-touhuja

Tykkään aivan täysillä Nintendo-peleistä. Harvoin on aikaa pelata, mutta jännästi aikaa on kyllä löytynyt Super Mario Bros -amigurumien kanssa puuhastelulle. Wolfdreamer-blogista löytyy huikea määrä hienoja amigurumi-ohjeita, joita voi kyllä lämpimästi suositella. Pipon jämistä syntyi pieni ja kiukkuinen goomba. Sovelsin ohjetta vähän, koska langat meinasivat loppua kesken ja olin tehnyt tiukan periaatepäätöksen, että en tähän projektiin osta uusia lankoja. Silmät, kulmat ja hampaat tein huopakankaasta, joka ei tämän kokeilun perusteella kyllä ole mun elementtini ollenkaan. En tiedä, minkä sirkkelin olisin tarvinnut silmien reunojen tasaamiseksi!

Inhoan kaikkia vesikenttiä kaikissa peleissä. Onkin ihan oikein, että tämä mokoma päätyi neulatyynyksi! :D

Minut on murhattu!

Kuten jämälankaprojektit yleensä, myös tämä operaatio tuntuu vain kasvavan ja kasvavan. Seuraavaksi houkuttaisi tehdä Bowser. Lupaan ja vannon, että sitä ennen kuitenkin viimeistelen ainakin kaksi tällä hetkellä kesken olevaa projektia.

Kissejuttuja

Juuri nyt työn alla on kissaviltti tämmöisistä palasista. Niin sitte viimeisen päälle kiva projekti!

Koska pyrin pitämään elämäntapani vegaanihtavana, näpräilen mieluiten jostain muusta kuin villasta. En ole tässä mitenkään ehdoton, mutta aina kivempi, jos löytyy villattomia vaihtoehtoja. Kävikin hyvä tuuri, kun Novitan Helen-akryylilanka oli joku aika sitten tarjouksessa ja sain rohmuttua näitä herkkuvärejä tosi opiskelijaystävälliseen hintaan.

Kissaa ei kiinnosta.

Tämä viltti on menossa lahjaksi ystäväni lapselle, joten heittäydyin kevyesti neuroottiseksi ja yritin saada silmät ja nenät niin tiukasti kiinni kuin mahdollista. Neula ja lanka pysyvät mulla paljon huonommin kädessä kuin virkkuukoukku, ja onnistuin vissiin hajottamaan kaksi langanpujottajaa silmien kanssa räpeltäessäni. Oh well! Ehkä sitä harjoittelemalla oppii paremmaksi. Jos jollakulla on vinkata jotain tutoriaalia tai muita hyviä neuvoja tällaisten silmähommien suhteen, neuvoja kyllä otetaan vastaan! :)

Not kinosted.

Yksi huurteinen

Tekaisin Novitan Huurre-langasta Fortune's Shawlette -huivin, jonka ohje löytyi Ravelrystä. Malli on simppeli ja valmista tuli nopeasti, eli kyseessä on ns. yhden illan juttu.

Sain Huurre-lankaa Facebookin käsityöryhmän kautta, kun eräs nainen halusi lahjoittaa varastoistaan lankoja köyhille opiskelijoille. Se oli ihanasti tehty! Sain häneltä mahtavia lankoja kilon verran ja olenkin käyttänyt niitä hyvillä mielin omiin projekteihini, mutta ajattelin laittaa myös hyvän kiertämään. Tämä huivi on lähdössä joulun 2016 jättikeräykseen, jossa lahjoitetaan lämmintä päällepantavaa mm. päihdekuntoutujille ja asunnottomille. Lisää infoa tästä jättikeräyksestä löytyy Facebookin Neulomuksia sydämestä -ryhmästä.

Tätä tehdessä kutosen koukku oli jossain omilla teillään - niille pitäisikin kyllä todellakin kehitellä joku järkevä säilytyspaikka. Pienemmästä koukusta johtuen lopputulos oli siis vähän tiivimpi kuin tarkoitus oli. Tykästyin malliin kuitenkin tosi kovaa! Isommalla koukulla ja vähän kepoisemmalla langalla voisi tehdä itselle saman mallisen huivin kesän viileitä iltoja varten :)

Totorooo!

Lopetin tupakinpolton pari viikkoa sitten. Lopettamisen aloittaminen on tuntunut vähintäänkin hankalalta, mutta tämä käsistä lähtenyt jämälankaprojekti on helpottanut hommaa huomattavasti. Ravelrystä löytyneet ohjeet olivat hyvin aloittelijaystävälliset ja nämä syntyivätkin yllättävän helposti.

Totoroo!

Seuraavana vuorossa on kissabussi. Tähän mennessä olen askarrellut kohtalaisen pieniä ja helppoja amigurumeja, joten mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää!

So it begins

Tervetuloa!

Tämän blogin ajatuksena on toimia jonkin sortin päiväkirjana kaikenlaiselle näpertelylle ja alati paisuville jämälankaprojekteille. Käsillä tekeminen ei koskaan ole ollut varsinaisesti mikään intohimoni, mutta innostuin virkkaukseen jouluna 2014, kun huomasin kaipaavani opiskelun vastapainoksi jotain aivan muuta tekemistä. Kovin montaa juttua en vielä osaa, mutta hiljalleen tässä oppii. Heidi Bearsin Happypotamuksesta kaikki alkoi ja se onkin ehdoton suosikkini edelleen. 

Virtahepo olohuoneessa on voimaeläimeni <3

Kuvassa neljäs tekemäni hippo. Olen huomannut, etten tapaa olla itselleni aivan rehellinen jämälankoja koskevissa asioissa. Kovasti meinasin kätevänä emäntänä käyttää tähän hippoon vanhat jämät, mutta sitten jotenkin ostinkin uusia ja sain huikean määrän uusia jämälankoja seuraavia projekteja varten. Katsotaan miten käy seuraavan jämäprojektin kanssa!